Niitä riittää. Eilen kaivoin metsän reunasta muutamat kukkaset ylös ja tänään piti alkaa maata tasoittamaan ja reunaa tukemaan. Sade ne suunnitelmat laittoi taaskin uusiksi, mutta jos sitten huomenna. Kunhan kaikki väliaikaiseen paikkaan siirretyt kasvit saisi ennen talvea takaisin omille paikoilleen. Ehtisivät vielä juurtuakin.
Sain yllättävän vapaa illan, kun kaikki lapset hajaantuivat kuka minnekin mökille ja mummolaan. Hiljaisuus on nautinnollista. Toisaalta voisi käväistä jossain... tai vain olla. Sen osaan kun haluan! Tuo sadekin kaikkosi jonnekin ja aurinko pilkistelee pilvien raoista. Voisi nauttia pihasta...
Sateesta tuli mieleen, että nuo monen ihmisen inhoamat ruohonleikkurin ja moottorisahan äänet ovat tänä kesänä olleet aika harvassa. Itselleni ne ovat ääniä, jotka kuuluvat kesään. Varsinkin puun sahaus tuo mieleen lapsuuden, kun talvea varten puut kesällä sahattiin. Se ääni ja puun tuoksu...
Nautinnollista perjantai-iltaa!
Johanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti