Valitusvirsi

Nyt iski kamala epäonnistumisen tunne.

Tuo piha, se on niin... niin...

Ei ole mitään innostusta tehdä siellä mitään ja kaikki roikkuu keskeneräisenä.

Ja nämä ilmat.

Nämä ei todellakaan auta asiaa ja lisää motivaatiota.

Päivällä oli synkkää, mutta aika kiva, nyt on kuuma.

Ja huomiseksi on luvattu vettä.

Se on hyvä, koska kaikki kasvit on puolikuolleita.

Mutta ei siellä sitten huomennakaan mitään tehdä.

 Eikä pihan laittoa auta nollabudjetti, jolla sen haluan tehdä.

Toki kasveihin menee rahaa, mutta muuten on yritetty käyttää se, mitä pihasta on esiin tullut.

Ja tuohon vuohenputkeen ei auta mikään.

Rikkaruohoja siellä täällä ja varmasti kohta enemmän kun istutettuja kasveja.

Sekamelska. Keltaiset on viimevuodesta siementäneitä.

Nyt maistamaan mustikka-mansikka piirakkaa!

(Kyllä se mieli sillä nousee :))

Johanna

Reissun varrelta niitä näitä

Aurinkoinen lähtöpäivä Lahdessa

Ensimmäinen lossi

Lähestyvä sade saaressa, jossa piti eka yö yöpyä.

Jostain matkalta

Toinen isompi lossi, jolle tultiin juuri ruokatauon alkaessa.

Retki-iltapala

Näitä pilviä matkalla riitti kuten sadettakin.

Rankkasade paluu matkalla

Autosta liki Tamperetta, matkalla kotiin.

Noin 40km kotiin

Lähitienoota

Kotipihasta paluu päivänä lähes pilvetön taivas

Reissu oli hieno vesisateista huolimatta.

Rentouttava, vaikka autossa meni paljon aikaa.

Ja kuten huomaa, "ei laaksoa ei kukkulaa", siksi oli Itä-Suomen korkeuserot kiehtovia.

Nyt täällä sitten saadaan vettä.

Pihahommat seisoo, joko on helle tai sataa.

Onneksi ei ole kiire mihinkään.

Johanna

16 vko ja -700g

Hiukan olen taas yrittänyt vähentää hiilihydraatteja ja tulos muutamassa päivässä tämä.

Jäätelöä tekee mieli, mutta...

Kesä on lyhyt, joten ehkä tämänkin mieliteon täytän.

Tätä se sitten on, itsekuri on olematon.

No, vieläkään en asialla stressaa.

Koska olo ja vointi kaikin puolin on hyvä, mitä sitten?

Tästä on kuitenkin hyvä edes yrittää eteenpäin.

Motivaatiota kyllä lisäsi keskustelu viime öisen työparin kanssa.

Elämä on kuitenkin tehty nautittavaksi!

Johanna

Helteinen päivä Yyterissä

Kuvat on jo aiemmalta hellejaksolta.

Liian vähän tulee paikkaa käytettyä, vaikka ajomatka on vain parikymmentä minuttia.

Pyörällä kun pääsee kilometrin päähän uimaan.

Ja tuonne lähtöä tarvii aina jotenkin enemmän valmistella,

mutta on siellä aina hienoa.

Ja meri on meri.

Yksi yö takana, toinen edessä,

eikä tänäänkään lämpöä puutu.

Aurinkoista sunnuntaita!

Johanna

Vuokramökiltä

Mökki, joka onnistuttiin vuokraamaan Maaningasta, oli hienolla paikalla.

Vesisade ei ollut kiva ja siksi siellä olimme vain kaksi yötä.

Öttiäiset sateen suojassa

Jonkinnäköinen kalasaalis

Kalasoppaa ennen kotiin lähtöä

Ehkä vielä joskus uusiksi.

Johanna

Jaloritarinkannuksia

Jaloritarinkannus

Näiden luulin jo kuolleen, mutta muutama penkistä kuitenkin tuli.

Nämä on ehdottomasti yksi mun lemppareista.

Tässä kamera vähän valentelee väriä.

Oikeasti on ylemmässä kuvassa olevaa huomattavasti tummempi ja syvemmän sininen.

Ja meidän reissun aikana oli siellä vielä kukkinut vaaleanpunainenkin.

Sellaista en sinne muista laittaneeni, toivottavasti tulee ensivuonnakin.

Helle on nyt armoton ja vedet saaveista alkaa loppumaan.

Yhden yön voisi sataa saavit täyteen.

Aamulla jo olin töissä enkä malttanut tullessani pysyä pois penkeistä.

Helle voitti ja oli tultava sisälle vilvoittelemaan.

Ja nukkuakin täytyisi ennen ensiyön työvuoroa.

Ei näitä kuitenkaan kauan kestä, joten nyt nautitaan.

Helteistä lauantaita!

Johanna

Luostarit

Luostareissa poikettiin, kun reissussa Heinäveden kautta ajeltiin.

Lintulan luostari ylempänä ja alla pihan yksi kukkapenkki, josta piti kuva napsasta.

Ja Valamon luostari.

Täytyy sanoa että, varsinkin Valamon luostari, oli sellainen turistirysä ja kaupallistettu paikka, ettei toista kertaa tarvi mennä.

Ihme, että sain kuvat, joissa ei näy ihmisiä.

Paikka oli ihan hieno, muttei kyllä tukenut minun käsitystäni luostarista.

No, nyt ne on nähty.

Johanna

Olavinlinna Savonlinnassa

Haljenneita kuulia

Tykin osa

Mun ihana sateenvarjo, josta tulee mieleen Pikku Myy.

Vettä satoi ja satoi ja satoi...

Savinlinnan oopperajuhlat hieman häiritsivät linnaan tutustumista suljettujen alueiden takia.

Täällä oli liikaa turisteja, ei tahtonut mahtua kulkemaan.

Mielikuvitukseni alkaa aina laukkaamaan tällaisissa paikoissa. ;)

Johanna