Elämä ottaa,

elämä antaa,

elämä kantaa.

Elämä kantaa 

silloinkin

kun se ottaa.

Uskalla luottaa,

uskalla levätä,

levätä uskossa,

että kaikki on hyvin

ja Elämä kantaa.

Johanna

Kahvila kiinni

 Kahvila on ollut kiinni koko päivän.

Sain valita joululahjani jo reilu viikko sitten eikä sitä pakettiin laitettu.

Muutaman päivän meillä on nyt pyörinyt nuorimmaisen toimesta kahvila, joka on jostain kumman syystä ollut tänään kiinni.

Tässä Vanilja Latte.

Ehdoton suosikkini on kyllä Caramel Latte.

Ihanaa rentoutumista ja nopea toimitus.

Rentouttavaa sunnuntai-iltaa!

Johanna

Joulun odotusta

 Meillä joulutähdet ovat rottinkisia, koska se miellyttää eniten.

Kuvat ovat puhelimella otettuja ja huonoja.

Tietokone hajosi, oikeasti.

Onneksi oli vielä takuu ja nyt odotellaan koska saadaan takasin.

Joulu on jo tullut meille.

Ensi viikolla laitetaan kuusi.

Joulun jälkeen se saa heti lähteä.

Uusi vuosi ja uudet jutut, ilman kuusta. 

Seija kaatoi pihasta kuusen naapuriin.

Naapuri sai puut eikä onneksi vahinkoa tullut.

Muuten meillä on vietetty ihanaa perheen keskeistä aikaa, käyty välillä töissä ja koulussa.

Ja näin se myös vielä jatkuu. 

Tein myös kevättä ajatellen ison päätöksen joka oli onneksi myös muista hyvä.

Olen onnellinen elämästäni ja perheestäni.

Vaikeuksista huolimatta.

Rauhallista joulun odotusta!

Johanna

Ajatuksia

Ihan vielä en luovu tästä kirjoittelusta vaikka nytkin aika vierähti äkkiä. Tämä on jonkinlainen henkireikä arkeen ja saanut ajatukset pois huonoista asioista. Nyt kuitenkin huomaan taas tämän syksyn aikana kasvaneeni ihmisenä ja ajattelevani asioista eri tavalla. Vaikka aina tämä on tullut jos siihen jää aikaa, en toisaalta halua sitäkään aikaa käyttää täällä. Sosiaalinen media ei korvaa aitoa kanssakäymistä toisen ihmisen kanssa.

Oltiin aamulla asioilla miehen kanssa.

Kotiin tultuamme otettiin välipalaa ja päälle keitettiin pullakahvit.

Ihan vaan me kaksi.

Ja hiljaisuus.

Tai kyllähän me keskusteltiin, mutta tausta häly ja keskeytykset puuttui.

Mieskin kysyi, että saadaanko kymmenen vuoden päästä olla näin rauhassa.

Toivottavasti!

Rauhallista viikonloppua!

Johanna

EI HERKILLE!!!

Ei sitten tämä syysloman jälkeinen viikko alkanut meillä yhteen sen paremmin kuin koko syksy on mennyt.

Tiistai-aamulla lähdin miehen kanssa aamutuimaa lääkäriin.

Sieltä kotiin päin tullessa soitti koulun terveydenhoitaja, että nuorimmainen tarvisi jalkaan muutaman tikin.

Ei ollut edes koulua siltä päivältä ehtinyt aloittaa.

Suoraan koululle ja siitä alkoi yli kuuden tunnin lääkärireissu hänen kanssaan.

Onneksi koululla oli lääkäri paikalla, ja oli jo toimenpidehuone varattu, kun mentiin oman alueen lääkärille.

Siellä, kun siteet jalasta avattiin, ihmettilin kyllä, ettei neidillä ollut lainkaan huono olo.

Itse haavan ensimmäisenä oli nähnyt.

Jalka putsattiin, puudutettiin, liimattiin ja tikattiin.

Sen jälkeen päivystykseen röntgeniin varmistamaan, ettei jalassa ole murtumaa.

Ei onneksi ollut.

Tänään saa mennä kouluun.

Toivottavasti paranee hyvin.

Ja toivottavasti meillä ei enää tapahdu mitään!

Johanna

Ensimmäinen...

... joululehti tipahti postilaatikkoon tänään,

Kaikkien aikojen Joulu.

Vanhoja numeroita olen jo selaillut ja sieltä se kokoajan enemmän nousee pintaan,

joulumieli nimittäin.

Johanna

Kimalaisen meden keruu retki

Nopeita meillä nämä sään vaihtelut.

Eilen oli kylmä ja useampi aste pakkasta,

tänään sataa vettä ja on kymmenen astetta lämmintä.

Tänään siis leffaan katsomaan Turboa.

Sopii koko perheelle.

Järkkäristä löysin kuvia kesältä.

Ensi kesää odotellessa.

Kiireetöntä keskiviikkoa!

Johanna

Syyslomalla

Ja kuten otsikko kertoo, meillä lomaillaan tämä viikko.

Ihanaa!

En vain ymmärrä, mihin meni tämä koko syksy.

Ihan kuin sitä ei olis ollutkaan.

Ostin itselleni piristykseksi liljoja.

Vielä ripaus kesää jouluvalmisteluiden keskelle.

Pieniä juttuja jo laiteltu.

Sellaisia jotka eivät ole varsinaisia jouluasioita, mutta kuuluvat meidän jouluun.

Rentouttavaa lomaa niille jotka lomailee!

Johanna

Viimeksi kirjoitin ensimmäistä kertaa puhelimella tänne.

Mun kone ei taas toimi.

Tai no, kone on kaikilla sama, omat käyttäjät vain.

Mun käyttäjällä ei mikään toimi kunnolla eikä viasta tietoakaan.

Nyt kokeilen Chromea kun äsken Mozilla kaatui kokonaan.

Ei pääse mihinkään ei.

Pakkasyötä tiesi näin kaunis taivas tiistai-iltana.

Ja keskiviikko aamulla oli huurasta kaikki valkoisena.

Ja torstai aamuna katsoin keittiön ikkunasta ulos tyytyväisenä ettei lumisade ollut meille tullut.

Asfaltti tiellä oli märkää, maa huurassa ja mittarissa kaksi astetta plussaa.

Käännyin ja menin olohuoneeseen.

Ikkunan takana leijaili useamman sentin läpimittaisia hiutaleita.

Loskaahan se sitten oli maa valkoisena iltaan asti, ennen kuin suli pois.

Toivottavasti ei ihan heti lisää sada.

En kaipaa pitkää jaksoa niitä raskaita lumitöitä joita meillä sitten riittää.

Enkä kyllä sitä märkyyttäkään.

Kaikki lapset tuli nimittäin koulusta kotiin jalat märkinä.

Rauhallista perjantai-iltaa!

Johanna

Taas tapahtuu...

Viime tiistaina pikkusisko teki mielestään kivan källin siskolleen.

Vanhempi neiti hyppi ja pomppi jotain omaansa niin nuorempi laittoi neulatyynyn jalan alle.

Yhden pienen neulan nyppäsin irti ja sitten päivystykseen.

Sairaanhoitaja katsoi jalkaa ja sanoi että kaikki on kunnossa eikä lääkäriä tarvita. Jos tulehtuu, uudelleen lääkäriin.

Torstaina mentiin taas lääkäriin kun ei neiti pystynyt kävelemään ja jalka oli entistä kipeämpi.

Lääkäri tutki ja sanoi ettei tunnu mitään eikä ole tulehtunut.

Määräsi antibioottia ja käski palata, jos ei viikonlopun aikana ala paranemaan.

Tänään taas oltiin lääkärillä, kun jalkaan tuli pieni mätäpaise ja antibiootti loppui.

Lääkäri mietti kahden vaiheilla avataanko jalka vai tuleeko mätä itse pois, kun vastaanotolla alkoi vuotaa.

Päätti kuitenkin avata ja tässä tulos:

Neula oli ainakin kolme kertaa isompi kuin se jonka itse nyppäsin.

Eikä jalasta löytynyt kuin yksi reikä ja se oli siinä, mistä eka neula otettiin pois.

No nyt sitten toinen antibiootti kuuri ja huomenna soittoaika lääkärille.

Jos ei ole parempi sitten kuvataan.

Kyllä on neidillä ollut korkea kipukynnys, kun tuollainen jalassa on kulkenut yli viikon.

Että näin taas meillä.

Kai tää elämä joskus rauhottuu.

Kauniita unia!

Johanna

Elämä ottaa ja elämä antaa

Meillä on taas ollut tapahtumarikkaat pari viikkoa.

Olen taas miettinyt, paljonko pitää yhdelle ihmiselle tapahtua, että tapahtuu riittävästi.

Mun elämästä ei ainakaan draamaa, iloa ja surua puutu.

Toisaalta ehkä hyvä niin, tietää ainakin elävänsä.

 Suunnitelmat menee joka aamu uusiksi, kun aina tulee jotain odottamatonta.

Olen sentään jotain rästi hommia saanut tehtyä pois.

Niin, ja se kaikkein kamalin asia;

meidän vanhin toi ensimmäisen poikapuolisen kaverin kotiin.

Saas kattoa mitä käy.

Toivottavasti vielä pysyvät vaan kavereina.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Johanna

Pipoja

Syksy on tullut ja pipoja taas tarvitaan.

Tässä eilisen tulos, kolme puuttuu.

Meillä riittää pipoja vaikka jokaiselle joka päiväksi oma.

Puolesta metristä kangasta kun saa ainakin sen kolme pipoa, mallista riippuen.

Ihanaa taas ommella pitkästä aikaa.

Sekin on aina inspiksestä kiinni mitä syntyy vai syntyykö mitään.

Nyt ei ole koko kesänä syntynyt, vaikka kaikkea on mielessä.

Koko viikon olen taas mennyt ja tullut.

Kaikkea turhanpäiväistä menoa.

Tuo kaupassa käyntikin tuntuu niin turhalta, mutta kun jostain syystä sekin täytyy tehdä.

Sain uusimman Scarpettan ja sen vuoro on ihan kohta.

Kurkkuun sattuu, liekö jo sitä flunssaa.

Sitten on aikaa lukea.

Nyt saunan lämpöön!

Johanna

Herkuteltu on

13-vuotis syntymäpäivää tosiaan viikonloppuna vietettiin.

Perjantaina yökylässä oli paras kaveri ja sunnuntaina sukulaiset.

Kaverisynttäreille ainoa toive oli suklaapakastekakku ja suolaisia muffinseja.

Niitä sitten sai.

Aikuisille voileipäkakkua ja trifle.

Loput kastamiset sain itse päättää.

Eikä niitä paljon muuta tullutkaan;

mangohyytelökakku, munkkeja ja pipareita.

 Ja kuten kuvista huomaa inhoan kakkujen koristelua.

Leivon kyllä ohjeesta lähes mitä vaan, mutten halua koristella.

Se ei ole mun juttu.

Ja kuvauskin unohtui siinä tohinassa.

En yleensäkään kuvaile ruokia, mutten niistä vieraistakaan muistanut kuvia ottaa.

Kakutkin on melkein syöty.

Rauhallista maanantai-iltaa!

Johanna

Tule joulu kultainen...

Jostain kumman syystä tämä renkutus on kaksi päivää soinut päässä.

Tähän aikaan se aina alkaa, ja jo vähän aiemminkin.

Joulukuuselle olen jo paikan miettinyt.

Ja lahjoja, vaikken yhtään ole vielä ostanut.

Ja verhoja; jokohan ne vois laittaa?!

Jotain vanhaa.

Nyt kuitenkin juhlitaan rakasta ihanaa 13-vuotiasta keskimmäistämme.

Vasta sitten keskitytään kunnolla jouluun.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Johanna