Niitä näitä

Tänään kaadettiin metsän reunassa olleet pihlajat.

Kaatolupahan niille saatiin jo aiemmin.

Kummasti tuli pihaan valoisampaa,

vaikkeivät suoranaisesti varjostaneetkaan.

Kaadon yhteydessä metsästä löytyi vanha sammas.

Nyt täytyykin selvittää,

onko meidän tontin raja pidemmällä kuin luulimme,

vai onko sen tarkoitus ollut jokin muu.

Minulle kelpaisi kyllä lisää istutusaluetta.

Siperiankurjenmiekat kukkivat parhaillaan komeasti.

Harmi vaan että väliaikaispenkissä on kukinta hienoa,

kun taas kukkapenkissä ei ole nupun nuppua.

Liian varjoinen paikka todennäköisesti.

Ja kahdestahan myyrä söi talvella juuret.

Tiedä sitten vaikkei jäljelle jääneelläkään olisi kuin muutama haiven jäljellä.

Siperiankurjenmiekka

Liljakin on nupussa.

Nyt jännitetään, minkä värisistä kukkista tänä vuonna saadaan nauttia.

Lilja

Hellettä odotellessa

Johanna

p.s. Meidän järkkäri on ollut epäkuntoinen jo vuoden ja nyt mulla on KAUHEA kamerakuume.

Siis mulla, joka en yleensä halua muuta kuin istutettavaa ulos!

Aleostoksilla

Ruusuorapihlaja on taas tänä vuonna täynnä kukkia.

En varmaan koskaan kyllästy ihastelemaan tämän kukintaa.

Siinä on jotain niin luokseen vetävää.

Tätä ostettaessa ei ollut vaihtoehtoa.

Sen oli oltava ruusuorapihlaja.

Viime vuonna aloin vakavasti harkita meille myös helmiorapihlajaa.

Ruusuorapihlaja

Ruusuorapihlaja

Olimme eilen vanhimman kanssa alessa

etsimässä viimeisiä tarvittavia varusteita Japaniin.

Ja sain elämäni ensimmäisen sakon, parkkisakon.

45€, kiitos ja hei!

Ai hitsi että otti päähän!

Ja ihan silkkaa omaa tyhmyyttäni.

En vain shoppailun huumassa ymmärtänyt ajankulua.

Päätin sitten olla ostamatta haaveilemaani helmiorapihlajaa.

Mutta kuinkas kävikään?

Menin tänään Terraan ja siellä oli kaikki puut ja pensaat -30%.

Helmiorapihlaja maksoi 24,50 €, joten...

Helmiorapihlaja

...meidän uusin tulokas.

Sakosta huolimatta perustelin ostokseni sillä,

etten ostanut itselleni alesta mitään.

Ja hinta oli NIIN paljon normaalia halvempi.

Ei kaduta!

Löysin myös 5€:lla amppelitomaatin.

Omat kasvatukset on niin pieniä,

että niistä ei tänä vuonna mitään ehdi tulemaan.

Unohdin laittaa siemenet kasvamaan ja laitoin sitten liian myöhään.

Amppelissa oli jo raakileita ja sen lisäksi paljon kukkia.

Mehiläiset sen jo heti pihasta bongasivat.

Hyvä niin.

Amppelitomaatti

Ostin myös kaksi kurkun taimea, säleikkövilliviinin ja kärsimyskukan.

Nyt odottelen aurinkoa ja lähden istutus puuhiin.

Rentouttavaa viikonloppua!

Johanna

Hyvää Juhannusta!

Ei täällä kyllä taida olla auringosta toivoakaan.

Laventeleita kokeillaan tänä vuonna hyttyskarkotteena.

Johanna

Mistä tätä riittää!!!

Meinaan tätä tuulta.

Ulkona lähtee tukka päästä.

Ja tätä on kestänyt koko kesäkuun ja jo toukokuussa tuuli.

Alkaa riittämään.

Siirsin lauantaina terassihortensiat huvimajan ovien pieliin,

jonne ne olin ostanutkin.

Jo sunnuntaina tuuli ja sade oli rieponut ne ihan maahan.

Eikä ne tässä tuulessa enää nousekaan.

Tiedän, meillä päin tuulee aina.

Mut hei, ei oikeesti NÄIN paljon.

Onneksi muut kasvit eivät vähästä säikähdä.

Uutta kukintaa aukeaa koko ajan.

Ukkolaukka ja akileija

Tuoksuköynnöskuusama

Arovuokko?

Ruusuorapihlajassa ensimmäiset nuput alkavat aukeamaan.

Tämän olisin toivonut rippijuhlissa kukkivan,

mutta kaikki viivästyy tässä kylmyydessä.

Ruusuorapihlaja

Etualalla on puistosyreeni vielä nupussa.

Takana kukkii syreeni, jonka olen pihasyreeninä istuttanut.

Nyt kuitenkin herää epäilys, olisiko mahdollisesti jalosyreeni.

Kukat vaikuttavat kerrotuilta.

Syreeni

Ja alppiruusu on taas pitkästä aikaa täynnä kukkia.

On nyt muutamana vuonna kukkinut huonosti,

mutta nyt on piristynyt.

Alppiruusu

Tuulettomempia päiviä toivoo

Johanna

Huvimaja

on saanut uuden ilmeen.

Edelleen patjat on nurkissa nukkujia varten.

Nyt siellä on kuitenkin levitettävä sänky ja pienempi pöytä.

Nurkasta löytyy vielä korituoli.

Hyvin sinne mahtui neljä tyttöä nukkumaan.

Tulppaanit jaksavat edelleen ihastuttaa kukinnallaan.

Ukkolaukat niiden seassa ovat avautuneet.

En muista näiden koskaan ennen missään kukkineen yhtä aikaa.

Tiilet on viimeinkin kasattu.

Suurin kiitos kuuluu veljelleni,

joka ahersi monta päivää kasan parissa.

Yksi kasa on toisaalle pinottu.

Nyt pitäisi jaksaa jatkaa saadakseen tiilet suunnitelluille paikoille.

Ihanaa alkanutta viikkoa!

Johanna

Rippijuhlat 2

Nyt on sitten keskimmäinenkin päässyt ripiltä.

Juhlat vietettiin eilen ja onneksi saatiin hyvä sää.

Tänään onkin tullut vettä koko päivän.

Ensimmäinen ehtoollinen

Kiitos tänäkin vuonna ystävälleni,

jonka apua ilman olisin ollut hukassa.

Olet rakas!

Sisko ja sen veli

Tätä se nykyaika on.

Selfieitä piti samalla napsia.

Onnea kaikille rippilapsille!

Johanna

Ikääntyminen...

... on kumma juttu.

Omasta mielestäni en ole vanhentunut yhtään täytettyäni 25.

Mutta...

Vanhin lapseni päätti peruskoulun ja aikoo muuttaa yli 400km päähän opiskelemaan.

Hän vastaanotti koulupaikan tänään.

Mihin tämä aika menee?

Miten ihmeessä juuri syntynyt pieni käärö voi jo muuttaa kotoa pois?

Ensimmäinen koulupäivä

Nyt tämä äiti unohtaa ikäkriisin ja jatkaa juhlien järjestämistä

iloiten samalla tyttärensä onnesta haluamaansa kouluun pääsystä!

(Ehkä meillä juhlitaan uudestaan aiemmin kuin luulinkaan.)

Johanna

Puutarhassa

Kultatyräkin keltaisen ja vihreän liitto puhuttelee minua.

En ole kovinkaan paljon keltaisten kukkien ystävä,

mutta tässä se toimii ja näistä pidän.

Tämä keltainen on niin kirkas.

Kultatyräkki

Alppikärhö

Huvimajan terassilla keinun takana kasvaa tuijia, pensashanhikki ja koivuangervoa.

Keinussa istuessa pensaat peittävät hyvin näkymän tielle ja naapuriin.

Tähän suuntaan naapuri on kyllä pitkällä.

Ennen metsä peitti näkyvyyden sinne kokonaan.

Ja tällainen määrä kesäkukkia odottaa istuttamista.

Tähtisilmiä, murattia, laventelia, lumihiutaletta, lopeliaa, petuniaa ja riippupelargonia.

Kunhan sille olisi aikaa.

Pelargoniat vielä pitää ostaa.

En vain näitä ostaessani löytänyt vaaleanpunaisia pelargonioita.

Jostain niitä pitäisi vielä etsiä.

Ihanaa lauantai-iltaa!

Johanna

Talon päädyn kukkapenkki ja kaari

Tyttären ikkunaa pestessäni napsasin muutaman kuvan ylhäältä päin.

Nämä antaa paremman käsityksen talon päädystä.

Tielle päin on pieni kallion nyppylä josta lähtee polku pihaan.

Oikeassa reunassa kasvaa jättipoimulehteä, timanttituijia, jaloritarinkannusta, kahta eri nauhusta (odotan niiden kukintaa, jotta tiedän mitä ovat) ja terttuselja.

Vasemmalla keijuangervo, kuunliljoja, peittokurjenpolvea, alppiruusu ja sormustinkukkaa.

Yläosassa kuvaa kasvaa mm. tillipioni, siperiankurjenmiekkaa, kalliokieloa, arovuokkoa, pallotuija, kirjokeltakanukka, jalosyreeni, liikaa levinnyt akileija ja kaaressa säleikkövilliviini

Alareunassa vasemmalla kuunliljoja, ukkolaukkoja ja kultatyräkki.

Kaaressa kukkii alppikärhö ja vasemmassa reunassa on tuoksuköynnöskuusama.

Kaaren takana näkyy mm. humala, tuijia ja kaatoluvan saaneita pihlajia.

Muuta kuvassa mm. isotähtiputkea,vuorimänty, syysasteri ja pikkutalvio.

Nykymä pihaan huvimajalle.

Iso puska vasemmalla on pihajasmike ja kaaressa tuoksuköynnöskuusama.

Näiden juurella jalopähkämöä.

Ja vielä kuva kalliolta otettuna.

Ja ihana alppikärhö.

Vanha omenapuu on täynnä kukkia taas.

Yksinäinen keinu odottaa keinujaa ilta-aurngossa.

Aurinkoista loppuviikkoa!

Johanna

Puutarhassa kasvaa

Surukuusi on lähtenyt hyvin tekemään uutta kasvua.

Malttamattomana odotan sen kasvua isoksi.

Serbiansurukuusi

Aiemminkin olen maininnut etten saa kärhöjä kasvamaan.

Alppikärhön olen aina onnistunut kasvattamaan ja hyvin saanut kukkimaan.

Kaikki muut on ongelmaisia minulle.

Viime kesänä istutin tämän kärhön ruusun juurelle

ja hyvin näyttää lähtevän tänäkin vuonna kasvuun.

Ensimmäinen onnistuminen yli kymmeneen vuoteen.

Kärhö

Kirsikkapuu on täynnä kukkia.

Meillä on vain tämä yksi puu ja siitä syystä ei sato ole koskaan hyvä.

Tarkoitus olisikin istuttaa viereen toinen,

mutta kun sekin aina jää ja jää.

Aiemmin ainokaisessamme ei ole kyllä tällaista kukkapilveä ollutkaan.

Syksyllä sen sato sitten nähdään.

Kirsikkapuu

Tuulista torstaita!

Johanna

Alppikärhö kukkii

Koko köynnös on täynnä sinisiä kukkia.

Kuin ihanat, herkät kellot pään yllä.

Samassa penkissä kukkii kalliokielot.

Niiden seassa (ja vähän muuallakin) aivan kohta myös akileijat.

Näiden takana aloittaa kohta kukintansa tillipionit.

Pionin takana keltakirjokanukka,

joka ei ole neljässä vuodessa kasvanut yhtään.

Polun toisella puolella kaaren vieressä kukkii kultatyräkki.

Suht varjoinen paikka,

mutta tuntuu viihtyvän.

Kultatyräkin takana kasvaa japaninhappomarja,

joka täytyy siirtää aurinkoisemmalle paikalle.

Lehdet muuttuvat vihreiksi kun ei saa riittävästi pihajasmikkeen takana aurinkoa.

Juurella kasvaa jalopähkämöä.

Köynnös on oikealla tuoksuköynnöskuusama.

Ja vasemmalla tuessa kevätköynnöskuusama.

Ja pihasta päin koko kaarihärpäke.

Etualalla punalehtiruusu, pionia, tulikellukkaa, viiruhelppi, raparperi ja paljon muuta.
Tuolit ja pöytä täytyisi tuonne kaaren alle kantaa.
Kun vaan ehtisi pihahommiin.
Joka päivä siellä tulee kauan kierreltyä ja ihasteltua kasveja.
Pihahommille ei vaan tunnu aikaa löytyvän.

Kaupungilta saatiin lupa kaataa tontin rajan lähellä olevat huonokuntoiset pihlajat pois.
Ovat siinä kasvaneet jo metsän olo aikana
ja siitä syystä ovat kasvaneet vaarallisen vinoon valoa saadakseen.
Pihlaja ei kuulemma muutenkaan ole kovin pitkäikäinen.
Alakuvien vasemmassa reunassa pihlajia näkyykin.

Rentouttavaa alkanutta kesäkuuta toivottaa

Johanna