Eilinen päivä meni jännityksessä.
Aamulla puoli kuusi suuntasimme Helsinkiä kohti.
Vanhimman lento Japaniin odotti.
Ensimmäinen kerta lentokoneessa ja ulkomailla.
Kaikki sujui hyvin ja jännittynyt ja odottava tytär hävisi turvatarkastuksesta toiselle puolelle.
Siinä vaiheessa kun hän siirtyi turvatarkastukseen,
koin tunteita joita en olisi halunnut.
Lähtöön on valmistauduttu lähes puolitoista vuotta,
mutta se tuska, pelko ja toisen päästäminen läheltään oli sanoin kuvaamattoman kamalaa.
En ollut varautunut sellaisiin tunteisiin.
Luulin jo asian käsitelleeni.
Eilinen päivä ja viime yö menikin sitten lentojen seuraamiseksi.
Puolen yön jälkeen, Siperian päälle lennettäessä,
kone hävisi ja yhteyden muodostamisessa oli ongelmia.
Oli ne pitkät minuutit kun odotin koneen ilmestyvän näkyviin.
Yhteys oli koko Venäjän yli lennettäessä ajoittain huono,
mutta kone pysyi näkyvissä muulloin.
Klo 3:55 meidän aikaa kone laskeutui turvallisesti Tokioon.
Sen jälkeen pystyin nukkumaan.
Kiitos partio harrastuksen,
tiedän lapseni selviytyvän ja pärjäävän maailmalla.
Kotikasvatus ja harrastus yhdessä ovat kasvattaneet itsenäisen ja harkintakykyisen,
omillaan toimeen tulevan nuoren naisen.
Kokemusrikasta matkaa kaikille Jamboreelle osallistuville!
Johanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti