maanantai 10. elokuuta 2015

Tänään...

...on se päivä, kun illalla lähdemme ajelemaan kohti lentokenttää.
Viimeinkin lapseni tulee kotiin.
Totuuden nimissä on kyllä kysyttävä; Mihin tämä aika meni?
Kolme viikkoa ja juuri eilen hänet kentälle veimme!
Niin se aika rientää, oli kyse mistä tahansa.

Isotähtiputki

Pihajasmike kukassa ja jalopähkämö valloittanut polun.
Tästä kuljetaan sinne omatekoisen kaaren alle.
Kaari jää juuri oksien taakse piiloon koko matkalta.
Pihasta löytyneet laatat ovat tämän osan polkuna.


Tällaisia ihanuuksia löysin kukkapenkistä.
En tiedä mitä ovat (Maariankelloja?),
enkä mistä ovat tulleet.
Tämä yksi valkoinen ja kaksi liilaa siellä kasvaa.
Liekö vanhaa perua ja siemenet nousseet maasta, kun metsänreuna kaivettiin.


Minun ihanat valkoiset liljani?!?
Aaarrggh että ottaa pannuun!


Nyt valmistaudun rippikuvien hakumatkalle!

Johanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti