Eilinen kuu ja toisessa suunnassa puiden taakse laskeva aurinko.
Nyt on takki tyhjä eikä mitään sanottavaa.
Olo on rauhallinen ja kuitenkin hirvittävän rauhaton.
Jokin taas mättää, mutta mikä...
Joskus tuntuu etten koskaan-ikinä-milloinkaan saa sitä mitä haluan.
Mutta mitä sitten haluan?
Kaikki on hyvin ja olen onnellinen.
Vai olenko?
Siinäpä kysymys!
Saadakseni sen mitä kaipaan, joutuisin tekemään radikaaleja muutoksia elämääni.
Onko se sitten sen arvoista?
Nyt ajattelen ettei ole, mutta jospa kaipaus ei hellitä?
Näitä mietin kun omat ja vieraat hiljenee yöpuulle.
Rauhallista maanantaita!
Johanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti