Oltiin tänään nuorimmaisen kanssa katsomassa Porin teatterissa
Me Rosvolat.
Ja äiti ei sitten tarkistanut aikaa, joten nähtiin vaan puolet.
Oli hyvä puolikas.
No, reissu tuli nopeasti,
liput oli siskoni, mutta hän sairastui, eikä päässyt.
Ja töissä meni mulla luultua pidempään, joten näin tällä kertaa.
Onneksi aurinko jo paistelee ja piristää kummasti.
Kädet syyhyää puutarhan kimppuun,
kunhan vain tuo maa sulaisi.
Suunnitelmia on taas niin paljon ettei ehdi kaikkia toteuttamaan.
Onneksi ei ole tiedossa mitään suuria juhlia,
voi ihan rauhassa tehdä mitä tahtoo ja koska tahtoo.
Iltapäivällä aurinko on jo niin korkealla ja päivä pidentynyt,
että paistaa kallion ja metsän takaa olkkarin ikkunasta eteiseen.
Varma merkki keväästä.
Aurinkoista viikkoa!
Johanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti