Maanantaina olin valintakokeessa. Tämän kuun aikana tulee tieto pääseekö opiskelemaan vai ei. Toisaalta ei haittaa vaikken pääse. Ainoastaan harmittaa, jos uutta vastaavaa koulutusta ei kyseisessä paikassa ala. Tätäkin hakua odotin neljä vuotta.
Sen jälkeen harmistuksissani, kun olin varma etten pääse, laitoin työhakemuksen. Sen laittaminen alkoi heti lähetyksen jälkeen harmittamaan. Paikka on sellainen mihin haluan, mutta vakituista työtä olen vältellyt. Itse olen tyytyväinen pätkätöihin. Niiden kanssa kun on huomattavasti vapaammin itse päätettävissä tekeekö töitä ja missä. Ei tässä Suomen taloudellisessa tilanteessa ehkä järkevin ratkaisu, mutta minulla on töitä aina ollut enemmän kuin pystyn tekemään.
Väsyttää niin vietävästi taaskin. Miehen kanssa tuossa mietittiin, mahtaako syy löytyä lääkityksestä. Kaikki päänsärkyyn märätyt lääkkeeni ovat väsyttäviä ja siksi ne iltaisin otan. Kolme väsyttävää lääkettä saattavat kyllä varmaankin väsyttää vielä päivälläkin. Ja silti taas pää särkee. En mitään muutakaan selitystä tälle keksi. Ei nimittäin ihan normaali tilanne minulle. Tai sitten on vain myönnettävä, että olen vanha.
Että tällaista tällä kertaa. Mitäköhän sitä seuraavaksi purnaisi?!
Lumisateita odotellessa.
Johanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti