tiistai 26. heinäkuuta 2016
Reposaaressa
Tukkeutuneen Yyterin takia päätimme tehdä reissun Reposaareen.
Ensin tutkailua rannalla.
Sitten pikavisiitti linnoituksella,
jonne päätimme tehdä toisen retken ajan ja eväiden kanssa.
Lopuksi pulahdus meriveteen.
(Minä en ole talviturkkia vielä heittänyt!)
Reposaaren linnakkeen sotilaskorsu |
Huomenna (tänään) nautitaan taas helteestä!
Johanna
lauantai 16. heinäkuuta 2016
tiistai 12. heinäkuuta 2016
Juuri nyt
Pihalla kukkii useat perennat,
vaikka enemmän saisi tähän aikaan kukkivia olla.
Enemmän ja enemmän huomaan haluavani pensaita,
vähemmän perennoja, vaikka niitä useampi kymmen löytyykin.
Perhoskasveja haluan myös lisää.
Muut pörriäiset meillä jo viihtyy.
Tässä muutama nyt kukkiva.
Kiinanpioni |
Keijuangervo |
Jalopähkämö |
Peittokurjenpolvi |
Perhoangervo |
Kuunliljan nuppu |
Aurinkoisia pihapäiviä toivoo
Johanna
sunnuntai 10. heinäkuuta 2016
Kristallikruunu
Lauantai päivä meni sukutapaamisessa.
Oli kiva pitkästä aikaa nähdä tätejä, enoja ja serkkuja,
joita harvoin muuten näkee.
Tästä olisi kiva ottaa ihan tapa,
ettei tapaamiset olisi aina vain jonkun postuessa keskuudestamme.
Jaloritarinkannus |
Vanha kattokynttelikkö on muutossa kannettu varastoon ja
siellä se on ollut pölyttymässä siitä asti.
Pinterestin ihmeellisestä maailmasta sain idean tehdä siitä ulos
"kristallikruunun" ilman ainuttakaan kristallia.
Se on olohuoneen ikkunan takana, pyödän päällä,
jossa useimmiten illalla istutaan,
kun siihen paistaa myös ne päivän viimeiset säteet auringosta.
Lamput ovat aurinkokennolamppuja
ja olivat tarjouksessa kolme kympillä.
Kaikki muu siis omista varastoista kaivettua.
Helmet irrotin vanhasta ovikranssista.
Tykkään kovasti kun sitä voi ihailla sisältäkin.
Ja tämän näköinen toukka syö alppikärhöt.
Perhosentoukalta näyttää, mutta enempää en tiedä.
Luulin jo, ettei niitä tänä vuonna tule,
mutta kuinkas kävikään.
Nyt hyvää yötä!
Johanna
maanantai 4. heinäkuuta 2016
Ruusu- ja helmiorapihlaja
Haastavasta talvesta huolimatta nämä molemmat selvisivät.
Helmiorapihlaja meidän pihassa ensimmäistä talvea,
ruusuorapihlaja jo ties monettako vuotta.
Näiden selviäminen ja monen kestävämmän menetys
pistää miettimään syytä;
talven pakkaset vaiko myyrä?
Vai sekä että?
Löysin nimittäin kolon läheltä jasmiketta.
Mitenköhän siitäkin myyrästä pääsisi eroon?
Ei paljon myyräkarkotin auta.
Helmiorapihlaja |
Helmiorapihlaja |
En tiedä mikä näissä itseäni viehättää,
mutta en varmaan koskaa saa näiden kukinnasta tarpeekseni.
Vähän pidempi kukinta-aika voisi olla.
Nythän se on jo mennyttä.
Ruusuorapihlaja |
Puuni voisivat olla myös vähän tuuheampia,
mutta olen antanut niiden kasvaa vapaasti leikkaamatta.
Meillä kun tuota pikkuväkeä käy ja pyörillä ajetaan myös nurmikolla,
niin pysyy tuo piikkien määrä minimissä.
Ruusuorapihlaja |
Nyt hyvää yötä!
Johanna
lauantai 2. heinäkuuta 2016
Pihajasmike
Viime vuonna tämä ihanuus kukki enimmäisen kerran täydessä kukassa.
Ja tänä vuonna ei kukan kukkaa.
Tämä on yksi pakkasen tuhoamista kasveista.
Tuoksuköynnöskuusaman takana näkyvät lehdettömät oksat ovat jasmikkeen.
Puolet oksista on kokonaan kuolleet.
Onneksi puska on vielä kuitenkin elossa.
Toivottavasti ensi vuonna saadaan taas nauttia kukistakin.
Tai edes sitä seuraavana.
Lämpöistä lauantai-iltaa!
Johanna
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)